Kehut kiertämään

Kylläpä mieltä lämmittää, kun jälkikasvua kehutaan. Nyt kohteena oli Tikru. Haimme sille tänään rokotuksen (tai krokotuksen kuten Jonel sanoi pienenä). Heti kun eläinlääkäri näki vilauksen Tikrusta kopan ristikon välistä, hän huudahti: Oi miten kaunis harmaa väri! Ja miten rento se on... ja...ja...miten ystävällinen! Tikru nuuski siinä vaiheessa eläinlääkärin takkia autuaallinen ilme naamallaan. Sitten se siirtyi puskemaan ja pussaamaan lääkärin kasvoja. Eläinlääkäritäti ihan punastui. Hän sai sieltä hellän kohtauksen keskeltä vielä kehuttua kissaamme lisää. Voihan olla, että hän puhuu kaikille asiakkaille samaan tapaan, mutta 48 euron hintaan sietääkin kehua! =D

Ja tuli niitä onnistumisia muillekin tänään: Jonel sai englannin kokeesta 8+, mikä on hänelle loistava tulos. Karelin historian kokeeseen opettaja oli kirjoittanut 10+ ja Bravo. Ihmettelen, mistä Karel on hankkinut tietonsa toisesta maailmansodasta, sillä hän ei avaa iltaisin reppua ja läksykirjoja ollenkaan. Aamukiireessä hän vasta tyhjentää repun edellisen päivän tavaroista ja saattaa samalla vilkaista jotakin kirjaa.

Olin lähettänyt tänä vuonna joulukorttien mukana kirjeen ja ensimmäiset ihmiset ovat nyt saaneet sen. Ihana kummitätini Leila soitti tänään Sallasta kirjeen innoittamana ja jutteli mukavia. Viimeksi näimme isäni hautajaisissa 1,5 vuotta sitten, ja omatuntoni on vaivannut. Juuri Leilan takia päätin tänä vuonna kirjoittaa joulukirjeen - ja Leila mielessäni sen kirjoitinkin. Voi miten kiitollinen olen siitä, että on positiivisia ja iloisia sukulaisia. Vaikka ikä ja sairaudet painavat, niin mieli on virkeä ja aito kiinnostus ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan on suuri.