Onnen tasausta

Tasauspäivän keräys Sellossa sujui hyvin - heti kun tajusin olla hiljaa ja pysyä paikallani, lipaskäsi ojossa. Yllättävät ihmiset tulivat tuomaan rahaa, esimerkiksi yksinään liikkuneet parikymppiset pojat. Punaisessa keräysliivissäni luki: "Onni ei tasaamalla vähene." En ehtinyt jäädä laskemaan tuottoa toisten kerääjien kanssa, mutta tuskin rahaa tuli kovinkaan paljon. Näitä asioita on silti hyvä pitää esillä. Samaan aikaan Prisman/CM:n puolella oli SPR:n Nälkäpäiväkeräys. En kokenut petoksena, että monet luulivat meidän edustavan SPR:ää SLS:n sijasta. Rahat menevät hyvin samantapaisiin asioihin. :)

Sellossa olin pitänyt kädessäni Nepal-esitettä ja tänä aamuna messussa saarnasi nepalilainen vieras, Nepalin raamattuseuran johtaja K.B. Rokaya. Kirkko oli täynnä. Rokaya painotti oikeudenmukaisuutta ja kristittyjen vastuuta. Missä on epäoikeudenmukaisuutta, siellä on sotia. Rauhasta puhumisen ja terrorismin vastustamisen sijasta kannattaisi ennemmin pyrkiä poistamaan epäoikeudenmukaisuutta, jolloin rauhakin seuraa. Aamen. Ja kristittyinä meillä on vastuu, olimmepa kuinka pieni vähemmistö tahansa. Emme voi syyttää hallitusta, armeijaa ja poliisia, vaan katsoa itseämme ja tehdä voitavamme. Jumala olisi säästänyt Sodoman ja Gomorran, jos siellä olisi ollut edes 10 oikeamielistä.

Tänä pimenevänä sunnuntai-iltana seikkailin pitkin Espoota, koska en ollut katsonut Reittiopasta etukäteen. Väli Jupperi-Leppävaara kesti 1 t 20 min. Sigh. Onneksi oli lämmintä ja mielenkiintoisia maisemia. Olin ollut kirjoittajapiirissä ja kaiken mässäilyn keskellä (onkohan sittenkin kyse ruokapiiristä? :)) kävimme läpi tulevan naisrunoillan ohjelmaa. Minäkin pääsen lausumaan, vaikkei minulla ole runoihin osaa eikä arpaa. Runot ovat suhteellisen rohkeita, täytyy varmaan harjoitella kotona peilin edessä.

P.S. Ostin Tilkkutäkki 2 -levyn. Tykkään siinä ainakin Särkyneestä saviruukusta Jipun tulkitsemana. Jippu esiteltiin pari vuotta sitten Ebelin joulujatseissa vielä nimellä Merituuli Elorinne ja hän oli aivan hurmaava jo silloin. Ostin myös Jukka Leppilampi-Heimo Hatakka -tuotantoa olevan Me-levyn, jossa on montakin hyvää parisuhdekappaletta. J.L. laulaa kuin Dylan, ja Heimo Hatakan poika on Karelin kavereita.